Jotta voit sanoa, että sinulla on oikea tasapaino elämässäsi, sinun on oltava fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti hyvässä kunnossa. Mielenterveysongelmat ovat todellisia. On surullista, että jotkut ihmiset väittävät masennuksen tai ahdistuksen tunteiksi, jotka valitaan. Todellisuudessa masentuneisuus tai ahdistuneisuus ei ole valinta.
Se ei ole päätös, jonka vain teet. Se vain tapahtuu ja on todella kamppailua päästä yli tunteesta. Ja nämä ovat vain kaksi esimerkkiä mielenterveysongelmista, jotka edelleen hälyttävät suurta osaa väestöstä.
Tasapainoisen elämän saavuttaminen
Mitä tasapainoinen elämä sitten oikein on? Mahdollisuus elää tasapainossa tarkoittaa, että tunnet olosi rauhalliseksi. Elät harmonista elämää. Tunnet olosi fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti vakaaksi. Vaatii valtavasti vaivaa, ennen kuin joku tai jokin voi masentaa sinut tai vaikuttaa sinuun negatiivisesti.
Mutta tasapaino voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Se voi liittyä perhe-elämään, ihmissuhteisiin tai jopa uraan.
Artikkelin mukaan Harvard Health Publishing:
Tasapainoa ylläpitävät sekä mieli että keho. Asiantuntijat ovat puhuneet ja sanoneet, että kunto on loistava tapa parantaa fyysistä tasapainoa ja auttaa sinua pysymään jaloissasi – kirjaimellisesti.
He kuitenkin korostivat myös, kuinka henkisesti aktiivisena pysyminen on tärkeää aivojen terveenä pitämiseksi. Loppujen lopuksi mielesi saa sinut ajattelemaan. On välttämätöntä estää sinua putoamasta.
Kuinka fyysinen kunto vaikuttaa mielenterveyteen
Fyysisen kunnossa pysyminen voi olla helppoa joillekin, mutta toisille se voi olla vaikeaa. Säännöt ovat melko yksinkertaiset: elä aktiivista elämäntapaa ja syö terveellisesti. Sinun ei todellakaan tarvitse olla urheilija ollaksesi fyysisesti kunnossa. Voit yksinkertaisesti treenata kuntosalilla tai vain juosta naapurustossasi joka päivä. Lisäksi sinun ei tarvitse olla ravitsemusterapeutti tietääksesi, mikä on sinulle terveellistä. Syö vain pienissä annoksissa ja syö runsaasti hedelmiä ja vihanneksia.
Fyysinen kunto vaikuttaa mielenterveyteen monella tapaa. Kun olet kunnossa, tunnet olosi fyysisesti hyväksi. Näytät myös hyvältä. Se antaa itseluottamusta. Voit myös luoda paremmat suhteet läheisiisi, koska pystyt tekemään paljon toimintaa, kun olet fyysisesti hyvässä kunnossa.
Lisäksi harjoittelun aikana annat itsellesi aikaa ajatella. Voit käyttää tämän ajan rukoukseen tai meditaatioon. Jotkut ihmiset haluavat treenata television katselun aikana; toiset vain kuuntelevat musiikkia. Sinulla on tunti tai kaksi, jonka voit käyttää päivittäin harjoitteluun. Harjoittelun aikana on vaikea tehdä monia tehtäviä, joten ainoa asia, jonka voit todella tehdä, on ajatella.
Mukaan www.keyforhealth.net
Totta puhuen, monet ihmiset voivat todistaa, että harjoittelu auttaa saamaan heidät tuntemaan olonsa paremmaksi henkisesti ja emotionaalisesti.
Jos esimerkiksi kärsit sydänsuruista tai yrität päästä yli työpaikan menetyksestä, voit treenata ja hikoilla kaiken stressin. Kyllä se toimii!
Se ei ole sinun valintasi, jos sinulle tapahtuu huonoja asioita elämässä. Ei ole sinun vikasi, jos tunnet olosi masentuneeksi tai ahdistuneeksi. Saatat tuntea, että olet jäänyt ilman muuta vaihtoehtoa, mutta voit hallita elämääsi täysin. Voit yrittää ylläpitää elämäsi tasapainoa olemalla henkisesti terve ja fyysisesti terve samaan aikaan.
Parantaako fyysinen harjoittelu henkisiä kykyjä?
Kyllä, fyysisen harjoittelun on osoitettu parantavan henkisiä kykyjä ja edistävän yleistä kognitiivista toimintaa. Säännöllinen liikunta tarjoaa lukuisia etuja aivoille ja henkiselle hyvinvoinnille.
Tässä on joitain tapoja, joilla fyysinen harjoittelu voi parantaa henkisiä kykyjä:
- Parannettu kognitiivinen toiminto: Säännöllinen harjoittelu on yhdistetty kognitiivisten toimintojen paranemiseen, mukaan lukien parempi muisti, huomiokyky ja käsittelynopeus. Liikunta lisää verenkiertoa ja hapen toimitusta aivoihin, mikä edistää aivosolujen kasvua ja yhteyksiä.
- Parempi mieliala ja vähentynyt stressi: Liikunta stimuloi endorfiinien vapautumista, jotka ovat luonnollisia mielialaa kohottavia kemikaaleja aivoissa. Se myös vähentää stressihormonien, kuten kortisolin, tuotantoa. Säännöllisen liikunnan on osoitettu lievittävän masennuksen, ahdistuksen ja stressin oireita, mikä parantaa henkistä hyvinvointia.
- Lisääntynyt neuroplastisuus: Liikunnan on havaittu lisäävän neuroplastisuutta, joka on aivojen kykyä muodostaa uusia yhteyksiä ja organisoida itseään uudelleen. Tämä voi parantaa oppimista, kognitiivista joustavuutta ja sopeutumiskykyä.
- Parannettu aivojen rakenne: Fyysinen harjoittelu on yhdistetty aivojen rakenteellisiin muutoksiin, mukaan lukien volyymin lisääntyminen muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyvillä alueilla. Säännöllinen harjoittelu voi edistää uusien hermosolujen kasvua, vahvistaa olemassa olevia yhteyksiä ja parantaa aivojen yleistä eheyttä.
- Parempi uni: Liikunnan on osoitettu parantavan unen laatua, mikä on välttämätöntä optimaalisen kognitiivisen toiminnan kannalta. Riittävä ja rauhallinen uni tukee muistin lujittamista, ongelmanratkaisukykyä ja yleistä henkistä suorituskykyä.
- Lisääntynyt keskittyminen ja huomio: Fyysisen aktiivisuuden on havaittu parantavan keskittymistä ja keskittymiskykyä. Se voi auttaa parantamaan keskittymistä ja vähentämään häiriötekijöitä, jolloin yksilöt voivat osallistua paremmin kognitiivisiin tehtäviin ja ylläpitää mielen selkeyttä.
- Vähentynyt kognitiivisen heikkenemisen riski: Säännöllinen liikunta on yhdistetty ikääntymiseen liittyvän kognitiivisen heikkenemisen ja hermostoa rappeuttavien sairauksien, kuten Alzheimerin ja dementian, riskin vähenemiseen. Fyysinen aktiivisuus tukee aivojen terveyttä vähentämällä tulehdusta, parantamalla verenkiertoa ja edistämällä uusien aivosolujen kasvua.
- Parannettu toimeenpanotoiminto: Johtotehtäviä, mukaan lukien päätöksenteko, ongelmanratkaisu ja impulssienhallinta, voidaan parantaa säännöllisellä harjoittelulla. Harjoitus auttaa vahvistamaan prefrontaalista aivokuorta, aivoaluetta, joka vastaa toimeenpanotoiminnoista.
- Lisääntynyt aivoperäinen neurotrofinen tekijä (BDNF): Harjoittelun on osoitettu lisäävän BDNF:n tuotantoa, proteiinia, joka tukee aivosolujen kasvua ja selviytymistä. Korkeammat BDNF-tasot liittyvät parempaan kognitiiviseen toimintaan ja pienentyneeseen mielenterveyshäiriöiden riskiin.
On tärkeää huomata, että harjoituksen tyyppi, kesto ja intensiteetti voivat vaikuttaa sen vaikutuksiin henkisiin kykyihin. Sekä aerobiset harjoitukset, kuten lenkkeily tai uinti, että voimaharjoittelut ovat osoittaneet myönteisiä vaikutuksia kognitioon. Pyri yhdistämään kardio- ja voimaharjoituksia optimaalisten aivojen terveyshyötyjen saavuttamiseksi.
Mukaan www.keyforhealth.net
Säännöllinen fyysinen harjoittelu voi vaikuttaa positiivisesti henkisiin kykyihin, mukaan lukien kognitiiviset toiminnot, mieliala, keskittyminen ja yleinen aivoterveys. Liikunnan sisällyttäminen rutiineihin voi olla arvokas strategia henkisten kykyjen parantamiseen ja terveen mielen edistämiseen.
